top of page
Search
Writer's picturejkles-webmaster

Oma polku löytyy vain sitä kulkemalla



- Jotenkin nyrkkeily vain kolahti. Elämällä ei ollut ennen sitä oikein suuntaa. Ei mua kiinnostanut mikään, mikä olisi pitänyt kiinnostaa, Räsänen naurahtaa.


Ammattinyrkkeilijä Niklas Räsänen aloitti nyrkkeilyn myöhään, vasta 20 vuotiaana. Se ei estänyt häntä saavuttamasta unelmiaan. Räsänen pitää itseään heittäytyjänä, ja nyrkkeilyynkin hän suhtautui heti alusta täydellä teholla. Uran alkuvaiheilla kuului luonnollisesti myös kritiikin ja epäilyksen ääniä.


- Mulla on ollut syntymälahjana kova usko omaan tekemiseen. Jos keskitän energiani johonkin, voin oppia mitä tahansa.


Jos keskitän energiani johonkin, voin oppia mitä tahansa.

Mikään ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Menestyminen on vaatinut suuren määrän työtä. Räsänen ei kuitenkaan koe, että olisi joutunut tekemään uhrauksia, vaan enemminkin saanut tehdä niitä.


- Tottakai joissakin tilanteissa voi tuntua, että joutuu uhraamaan jotain, mutta pääpiirteittäin se on tullut luonnostaan. Jokainen päätös on perustunut siihen, että hyödyttääkö vai heikentääkö tämä mun nyrkkeilyä. Vuodesta 2007 asti fokus on ollut ainoastaan nyrkkeilyssä. Tämä ajattelu on tuonut toki myös ongelmia, ja olen joutunut opettelemaan päästämään irti. Ihminen tarvitsee ehdottomasti muutakin kuin työtä.


Urheilijana kehittyminen ja ihmisenä kehittyminen ovat kulkeneet käsikädessä.


- Olen uppiniskainen ja typerys monella tasolla. Mulla on aina ollut vähän liiankin kiire mokaamaan. Mutta vaikka on joutunut karuakin oppia käymään, en vaihtaisi päivääkään.


Kun nyrkkeily muuttui lopulta harrastuksesta ammatiksi, toi se lisää haasteita.


- Yhtäkkiä sun tekemisestä riippuu monen muunkin leipä. Jouduin käymään sen tien, ja se melkein musersi minut. Sitten opin kuitenkin päästämään irti, ja nyt en ole mitään muuta kuin iloinen tehdessäni työtäni.


Myös nyrkkeilyssä kohtaa joskus huonompia ja joskus parempia päiviä. Epäonnistumiset pitää osata käsitellä hyvin, jotta pystyy jatkamaan päivästä toiseen kohti päämäärää.


- Nuorempana epäonnistumiset olivat ihan katastrofeja. Mutta kyllä vielä edelleenkin ruoskin itseäni huonosti menneen harjoituksen jälkeen. Niin naurettavaa kuin se onkin, joskus se kaataa koko maailman päälaelleen hetkeksi.

Epäonnistumisten käsittelyyn auttaa Räsäsen mukaan se, että hän tuntee sisäisen maailmansa poikkeuksellisen hyvin.

- Olen tutustunut sisäiseen maailmaani jo monien vuosien ajan. Epäonnistumisen hetkellä otan siitä opin, ja loppujen lopuksi se kääntyy vahvuudeksi. Meitä yritetään hirveästi opettaa siihen, että me ei mokattaisi. Pitäisi enemmän rohkaista tekemään ja uskaltaa tehdä mokia. Mennyt on mennyttä, ja siitä on otettava ainoastaan oppia. Huomista ei ole ilman nykyhetkeä. Ei ole mitään muuta kuin juuri nyt, kaikki muu on harhaa.


Pitäisi enemmän rohkaista tekemään ja uskaltaa tehdä mokia.


Epäonnistumisten lisäksi nyrkkeilyssä joutuu sietämään paljon stressiä ja paineita, etenkin otteluiden lähestyessä. Apua tähän Räsänen löytää uskosta.

- Mä rukoilen. Hiljennyn. Lisäksi harjoitus itsessään auttaa stressinhallinnassa.


Räsänen kokee, että nyrkkeily on annettu hänelle siunauksena, joka on pitänyt fokusoituneena.


- Nyrkkeily on auttanut pysymään erossa esimerkiksi päihteistä, ja muista asioista jotka ovat vilkkaalle mielelle vaarallisia. Nyrkkeily on tietyllä tapaa se addiktio. Se voisi helposti olla jokin huonompikin asia.

Räsänen uskoo, että tekeminen ja monimuotoiset prosessit ovat suurimpia opettajia elämässä, oli se prosessi sitten mikä tahansa.


- Kun siihen heittäytyy ja pistää koko sydämensä ja sielunsa likoon, se on älytön opettaja. Sitä opetusta ei saa mistään muualta. Ja se on elämää parhaimmillaan.


Lopuksi Räsänen antaa vinkkejä oman polun löytymiseen.


- Se on identiteettikysymys. Kuka sä oot. Ei se, että mitä sun pitäisi olla, vaan että kuka oikeasti oot. Kun sä opit ymmärtämään itseäsi paremmin, se oma juttu löytyy kyllä.


Oman itsensä tunteminen ja polun löytyminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.

- Tähän aikaan mä näen, että se voi olla vaikeaa nuorille. On sosiaalista mediaa ja koko ajan pitäisi olla suurempaa tai jotain muuta, kuin mitä oikeasti on. Mä löysin itseni Jeesuksesta. Mutta se on jokaisen oma polku. ”Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.” Siihen vain pitää luottaa.

128 views0 comments

Comments


bottom of page